Kambodžan vaatetyöntekijät ahtaalla

Kambodžassa vaatetyöntekijät ovat brändien lupauksista ja minimipalkan hienoisesta nostosta huolimatta ahtaalla. Kansainvälisenä ihmisoikeuspäivänä Clean Clothes -kampanja vaatii yhdessä Kambodžan ammattiliittojen ja työntekijöiden kanssa elämiseen riittävää palkkaa vaatetyöntekijöille.

Kambodžan vaateteollisuudelle työskentelee lähes 700 000 työntekijää. Vaatetuotannossa on monia epäkohtia, muun muassa pakotettua ylityötä, lapsityövoiman käyttöä ja rajoitettua järjestäytymisoikeutta. Tehtaissa on ollut myös massapyörtymisiä. On arvioitu, että vuonna 2014 yli 1800 työntekijää on pyörtynyt 24 eri tehtaassa. Pyörtymisten on arvioitu johtuvan kovista tuotantotavoitteista sekä pienistä palkoista, jotka johtavat aliravitsemukseen ja pitkiin työtunteihin. Kambodžan vaatetyöntekijät ovat protestoineet pieniä palkkoja vastaan tammikuussa 2014. Tällöin poliisi ja armeija tukahduttivat väkivaltaisesti mielenosoitukset. Viisi kuoli ja monia loukkaantui.

Kansainvälinen Clean Clothes -kampanja vaatii yhdessä kambodžalaisten ammattiliittojen kanssa, että brändit, kuten H&M, GAP ja Levi's neuvottelevat liittojen kanssa taatakseen tuotteidensa tekijöille elämiseen riittävät palkat ja järjestäytymisoikeudet.

Lue lisää...

H&M pahasti myöhässä turvallissuuskorjausten varmistamisessa Bangladeshissa

Uusi raportti paljastaa, että H&M on pahasti aikataulusta perässä kriittisten turvallisuuskorjauksien varmistamisessa H&M:n vaatteita tekevillä tehtailla Bangladeshissa.

H&M on allekirjoittanut Bangladeshin palo- ja turvallisuussopimuksen (Accord). Sopimuksen allekirjoittajat sitoutuvat työolojen parantamiseen tuotannossaan. Olennainen osa sopimusta on lupaus varmistaa, että tehtaiden turvallisuuspuutteet korjataan.

Raportin mukaan H&M:n keskeisillä alihankkijoilla ei ole tehty tärkeitä korjauksia aikataulun mukaisesti. Myöhässä olevia korjauksia ovat muun muassa palo-ovien asennnus ja lukittavien ovien poisto hätäuloskäynneistä. Nämä korjaukset ovat kriittisiä turvalliselle poistumiselle hätätilanteessa.

Lue lisää täällä.

Kysely: Suomalaiset valmiita maksamaan enemmän eettisistä kengistä

Uuden kyselytutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan enemmän eettisistä kengistä. Kyselyn julkaisee Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti).

Kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että EU:n pitäisi asettaa sen alueelle tuotaville tuotteille säädöksiä, jotka suojaavat tuotteita tehneiden työntekijöiden oikeuksia. Lisäksi 78 prosenttia olisi valmis maksamaan vähintään 5 prosenttia lisää eettisesti tuotetuista kengistä.

— Yhtä lenkkitossua kokoaa kymmeniä työntekijöitä, jotka saavat esimerkiksi 120 euron kuluttajahinnasta yhteensä vain 2,50 euroa. Heidän palkkansa nostaminen elämiseen riittävälle tasolle ei merkittävästi nostaisi kuluttajahintoja Suomessa, sanoo Eetin kampanjakoordinaattori Anna Härri.

Lue lisää...

EU kielsi haitalliset nahkatuotteet

EU otti merkittävän askeleen toukokuussa 2015 eurooppalaisten kuluttajien suojelemiseksi haitallisilta tuotteilta kieltäessään nahkatuotteet, joiden kromipitoisuus ylittää uudet rajoitukset. Järjestöt huomauttavat, että säädös ei kuitenkaan suojele nahka- ja kenkätehtaiden työntekijöitä.

Uusi Euroopan laajuinen kampanja Change your Shoes -kampanja pyrkii kohentamaan työ- ja ympäristöolosuhteita kenkä- ja nahkateollisuudessa. Lisäksi kampanjalla halutaan lisätä läpinäkyvyyttä kuluttajien ostamista tuotteista.

— On hälyyttävää, että nahkakenkiä kuluttavat eurooppalaiset saattavat itse asiassa vahingoittaa omaa terveyttään. Puutteellisen työturvallisuuden vuoksi nahka- ja kenkätehtaiden työntekijät  ovat kuitenkin vielä suuremmassa vaarassa matalapalkkaisissa maissa, kuten Intiassa ja Bangladeshissa. He ovat jatkuvassa kosketuksessa saastuneen nahan kanssa, Anna Härri Eettisen kaupan puolesta ry:stä (Eetti) kertoo.

Lue lisää...

Vihdoinkin korvaus Rana Plazan uhreille

Yli kaksi vuotta tuhoisan Rana Plazan tehdasromahduksen jälkeen uhrit ja heidän perheensä ovat saamassa korvauksen onnettomuudesta.

Yli 1100 kuolonuhria vaatineen bangladeshilaisen vaatetehtaan romahduksen jälkeen Kansainvälinen työjärjestö (ILO) perusti loukkaantuneille ja kuolleiden omaisille korvausrahaston. Myös yksityishenkilöt pystyivät osallistumaan, mutta panosta odotettiin erityisesti Rana Plazan tehtaissa tuottaneilta brändeiltä.

Kuluttajat ja kansalaiset ympäri maailman ovat viimeiset kaksi vuotta kampanjoineet 30 miljoonan dollarin korvaussumman täyttymisen puolesta. Korvaussumman täyttyminen on osoitus kansainvälisen kampanjoinnin ja kansalaisaktiivisuuden mahdollisuuksista muuttaa maailmaa.

Lue lisää...

Eetti: Suomalaisilla vaateyrityksillä vielä tehtävää ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi

Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) selvityksen mukaan suomalaisilla vaateyrityksillä on parannettavaa yhteiskuntavastuutyössään. Kaikki tutkitut yritykset hankkivat osan tuotteistaan ihmisoikeusloukkauksille alttiista, niin sanotuista riskimaista. Silti yksikään yritys ei ole sitoutunut maksamaan elämiseen riittävää palkkaa vaatetyöläisille.

Vastuullisia vaatteita? Ihmisoikeudet suomalaisten vaateyritysten tuotannossa -selvityksessä tutkitut yritykset ovat Kesko, L-Fashion Group, Marimekko, Nanso Group, Reima, SOK, Stockmann, Texmoda Fashion Group ja Veljekset Halonen. Selvitys perustuu yritysten omiin vastauksiin ja antaa pisteitä yrityksille. Parhaiten pärjäsi Stockmann, joka omistaa myös Seppälän ja Lindexin, ja on muun muassa julkistanut listan käyttämistään tehtaista. Eniten petrattavaa on L-Fashion Groupilla, Texmoda Fashion Groupilla ja Veljekset Halosella.

Lue lisää...

Raportti paljastaa suurille muotiketjuille tuottavien itäeurooppalaisten sekä turkkilaisten vaatetyöntekijöiden kurjat työolot ja köyhyyspalkat

”Kokoon kursitut palkat – köyhyyspalkkoja vaatetyöntekijöille Itä-Euroopassa ja Turkissa” pohjautuu kattavaan tutkimukseen, jossa haastateltiin yli 300 vaatetyöntekijää kymmenessä maassa Itä-Euroopan alueella ja Turkissa. Alue on merkittävä vaateteollisuudelle, sillä noin puolet EU:hun tuotavista vaatteista tuotetaan maantieteellisellä Euroopan alueella.

Raportin mukaan Itä-Euroopan maat toimivat halvan työvoiman takapihoina länsieurooppalaisille vaatebrändeille- ja jälleenmyyjille. Huolimatta vaatetuotannon pitkästä historiasta ja alueen osaavasta työvoimasta, lähes kaikille vaatteita tekeville maksettiin tutkijoiden mukaan köyhyysrajan alittavaa palkkaa, ja monet joutuivat ottamaan toisen työn selviytyäkseen.

Kyseiset työntekijät tekivät vaatteita yrityksille kuten Hugo Boss, Adidas, Zara, H&M ja Benetton. Kansalliset minimipalkat ovat alueella vain 14–36 % elämiseen riittävästä palkasta. Alimmat palkat suhteessa elämiseen riittävään palkkaan löytyvät Bulgariasta, Ukrainasta ja Makedoniasta, ja ylin Kroatiasta.

– Tutkimuksemme osoittaa, että vaatetyöntekijät tekevät Euroopassakin pitkää päivää, eivätkä silti pysty elättämään itseään. Monimutkaisia tuotantoketjuja ei voi käyttää tekosyynä ihmisten perusoikeuksien rikkomiselle. Kun Zaran ja H&M:n kaltaisten brändien voitot jatkavat kriisistä huolimatta kasvuaan, työolosuhteet vaatteita tuottavissa maissa ovat laskeneet etenkin vuosien 2008–9 aikana, sanoo Christina Luginbuhl, yksi raportin kirjoittajista.

Lue lisää...