Mitä Puhtaat vaatteet -kampanja tekee?

Puhtaat vaatteet on osa kansainvälistä Clean Clothes Campaign -kampanjaverkostoa. CCC on toiminut Euroopassa vuodesta 1989. Puhtaat vaatteet pyrkii parantamaan vaatetus- ja urheiluvaateteollisuudessa työskentelevien työntekijöiden oloja.

Kansainvälinen CCC kouluttaa ja mobilisoi kuluttajia, lobbaa yrityksiä ja hallituksia sekä tarjoaa suoraa solidaarisuustukea työntekijöille näiden kamppailussa oikeuksiensa ja parempien työolojen puolesta.

Millainen on Puhtaat vaatteet -kampanjan organisaatio?

Suomen liittyessä mukaan kampanjaan 8.3.2010 CCC toimii 15:ssä Euroopan maassa. Jäseniä ovat ammattiliitot ja monipuolisesti eri asioita kuten naisten oikeuksia ja köyhyyden vähentämistä ajavat kansalaisjärjestöt. Suomessa Puhtaat vaatteet -kampanjan jäseniä olivat sen alkamishetkellä:

Changemaker (ei enää mukana)
Luontoliitto (ei enää mukana)
Palvelualojen ammattiliitto PAM
Eettisen kaupan puolesta ry.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto
Ammattiliitto Pro
 

Miksi Puhtaat vaatteet -kampanja keskittyy juuri vaatetus- ja urheiluvaateteollisuuteen?

Tekstiileihin ja urheiluvarusteisiin keskittymällä on mahdollista tuoda näkyvästi esiin teollisuuden keskeiset ongelmat, tarjota suosituksia ongelmien ratkaisemiseksi ja luoda suora yhteys kuluttajiiin käsittelemällä heidän joka päivä käyttämiensä vaatteiden alkuperää. Tekstiiliteollisuuden ongelmat ja niiden syyt ovat usein hyvin samanlaisia muilla sektoreilla, kuten esimerkiksi elektroniikka- ja leluteollisuudessa.
 

Mistä kuluttajan kannattaa hankkia vaatteensa ollakseen varma siitä, että ne on valmistettu eettisesti kestävällä tavalla?

Tällä hetkellä Puhtaat vaatteet -kampanjan rooli ei ole valvoa ja varmentaa tekstiilialalla toimivien yhtiöiden taustoja eikä kampanja pidä listaa ns. "puhtaista" yhtiöistä. Sen sijaan Puhtaat vaatteet -kampanja tietää, millä tapaa vaatetus- ja urheiluvälineyhtiöiden tulisi kehittää tuotantonsa työoloja.

Ensinnäkin yhtiöiden tulee luoda perusteellinen, vakuuttava ja läpinäkyvä eettinen ohjeisto, joka perustuu kansainvälisiin työelämästandardeihin ja ihmisoikeuksien säädöksiin. Toiseksi kyseistä järjestelmää tulee todella käyttää. Sen vaikuttavuutta on seurattava, tuloksia varmennettava ja järjestelmää kehitettävä vastaamaan mahdollisimman hyvin työoloissa esiintyviä haasteita. Kolmanneksi yhtiöiden on tärkeä olla mukana uskottavissa yhteistyöverkostoissa, joissa ovat edustettuina yhtiöiden, ammattiliittojen, ns. kolmannen sektorin organisaatioiden sekä tietysti työntekijöiden näkökulmat. Yhtiöiden tulee myös suhtautua myönteisesti työntekijöiden järjestäytymisvapauteen ja työehtosopimusneuvotteluihin.
 

Kuinka suuri osa vaatteen hinnasta menee vaatteen valmistaneelle työntekijälle?

Esimerkiksi Indonesiassa valmistetuista, noin 100 euroa maksavista kengistä vain 0,50 euroa menee työntekijän palkkaan. Näiden lukemien pohjalta tehdyssä vertailussa kengät valmistava yhtiö tekee voittoa 13 euroa (tai 13 prosenttia). Työntekijöiden palkkojen suuruuteen vaikuttavat useat eri osatekijät ja palkkojen suuruudet vaihtelevat, mutta kokonaispalkat eivät ole koskaan enempää kuin viisi prosenttia tuotteen jälleenmyyntihinnasta. Joten jos työntekijän palkka kaksinkertaistettaisiin, palkankorotuksen kokonaisvaikutus tuotteen jälleenmyyntihintaan olisi viisi prosenttia. 100 euron hintaisten kenkien hinta nousisi 5 euroa. Vaihtoehtoisesti yhtiöt voisivat vähentää omasta voitostaan tämän saman summan, jolloin kuluttajahinta säilyisi samana.
 

Työläisten palkat tuntuvat alhaisilta, mutta eikö tämä johdu siitä, että elämisen kustannukset ovat paljon pienemmät maissa, joihin tekstiilituotanto on keskittynyt?

Tekstiilituotannon maissa, jotka ovat pääsääntöisesti köyhiä ns. etelän maita, elämisen kustannukset ovat todellakin pienemmät kuin esimerkiksi pohjoisessa. Silti tekstiilialan työläisten palkat ovat riittämättömän pieniä kattamaan perustarpeita, kuten ruokaa, asumista, vaatteita ja koulutusta. Puhtaat vaatteet -kampanja kannattaa standardisoitua elämiseen riittävää palkkaa, joka antaa työntekijälle mahdollisuuden huolehtia perheensä perustarpeista työstään hankkimansa palkan avulla. Elämiseen riittävään palkkaan tulee sisältyä ravinnepitoinen ruoka, puhdas vesi, asumiskustannukset, vaatteet, koulutus, terveydenhuolto sekä työ- ja koulumatkustamisesta koostuvat kustannukset.
 

Kannattaako Puhtaat vaatteet -kampanja tehtaille suunnattuja boikotteja?

Ei. Kun tehtaan työoloissa esiintyy väärinkäytöksiä, silloin on käytettävä muita keinoja kuin boikotit. Boikotointi vaarantaa pahimmassa tapauksessa työläisten työpaikat, kun tehtaalta vaatteita tilaava yhtiö lopettaa tilauksen ja sillä tapaa pesee kätensä julki tulleista väärinkäytöksistä.

Puhtaat vaatteet -kampanja rohkaisee brändiyrityksiä ja jälleenmyyjiä luomaan pikemminkin pitkäkestoisia ja vakaita sopimuksia ostajien ja alihankkijoiden välille. Tämäntyyppiset sopimukset mahdollistavat tehtaan johdon paremman suunnittelutyön, jossa voidaan kiinnittää enemmän huomiota työoloihin. Lisäksi pitemmät työsopimukset tuovat turvallisuuden tunnetta työntekijöille sekä mahdollisuuden järjestäytyä, jolloin tehtaan johdon kanssa voidaan neuvotella paremmista työoloista. Pidempien tilaussopimusten avulla työnjohto pystyy myös paremmin ehkäisemään ylimääräistä kiirettä tuotannossa. Kiire aiheuttaa helposti väärinkäytöksiä työntekijöiden palkkauksessa ja työoloissa.

Ainoastaan yksittäistapauksissa, kun kaikkia muita toimenpiteitä on kokeiltu ilman tulosta, voidaan neuvoa brändiyhtiötä varoittamaan alihankkijaa siitä mahdollisuudesta, että tilausten tekeminen katkaistaan ellei työolojen epäkohtiin puututa. Tämäntyyppinen toimenpide on tehtävä niin, ettei se aseta työntekijöitä tehtaassa hankalaan asemaan. Yhtiön vaihtaessa alihankkijaa suosituksena on hyödyntää lähellä sijaitsevia tehtaita, jolloin ongelmatehtaan tuotantoon tarvittavan osaamisen omaavilla työntekijöillä voi olla mahdollisuus työllistyä toisessa tehtaassa.
 

Eräät yhtiöt väittävät huolehtivansa säännöllisesti alihankkijoidensa tehtaiden työoloista. Voiko näihin lupauksiin luottaa?

Nykyään suurin osa keskeisistä brändeistä ja jälleenmyyjistä on mukana jossain valvontajärjestelmässä ja näiden ns. sosiaalisten auditointijärjestelmien määrä on kasvanut viime vuosina. Valitettavasti näille auditointijärjestelmille on tunnusomaista tehtaan johdon vilpillisyys tarkastuksissa, jota helpottaa se, että brändit ja jälleenmyyjät tyytyvät liian vähäiseen infomaatioon ja ovat kiinnostuneet työntekijöiden mielipiteistä ainoastaan pintapuolisesti. Sosiaalisten auditointijärjestelmien keskeisin ongelma on se, että ne eivät juuri tee yhteistyötä ammattiliittojen kanssa. Tämän vuoksi työläiset pääsevät harvoin osallistumaan auditointiprosessiin ilman pelkoa työnantajan rangaistuksesta tai kostotoimista. Oikeudet, kuten työntekijöiden rajoittamaton yhdistymisvapaus sivuutetaan näissä tapauksissa myös helposti.

Puhtaat vaatteet -kampanja vaatii vakuuttavaa pyrkimystä eettisen ohjeistuksen noudattamiseen niin, ettei se jää pelkästään sosiaalisen auditoinnin varaan, vaan käytössä on työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa tehokkaasti työntekijöiden oikeuksien rikkomukset.
 

Kuuluuko maiden hallitusten tehtäviin asettaa työoloja käsitteleviä säännöksiä?

Kyllä. Kaikkien maiden hallitusten vastuu on suojella työntekijöiden oikeuksia sekä asettaa säädöksiä yhtiöille ja ulkomaisille sijoittajille. Useat tekstiilialan työläiset elävät maissa, joissa ammattiyhdistysliike on kielletty, työlainsäädäntöä ei noudateta ja korruptio on yleistä.

Kansainvälisen Clean Clothes -kampanjan tapaan Puhtaat vaatteet -kampanja kannustaa kumppaneitaan lobbaamaan parannusta työlainsäädäntöön ja sen toimeenpanoon. Yksittäisen maan on hyvin vaikea ratkaista ongelmia yksin ja yhden hallituksen vaikutusmahdollisuudet useamman suuren yrityksen ryhmittymää vastaan ovat rajalliset. Brändeillä on kokoa ja vaikutusvaltaa, joten on luonnollista, että niillä on samalla vastuu myös siitä, että tekstiilialan työolot kehittyvät kansainvälisten standardien mukaisiksi.
 

Mitä yhtiön pitää tehdä, jos sen alihankintaketjussa ilmenee ihmisoikeuksien tai työntekijöiden oikeuksien loukkauksia?

Valitettavan moni yhtiö lopettaa samantien yhteistyön tekemisen alihankintaketjunsa tehtaiden kanssa, jos niissä havaitaan väärinkäytöksiä – varsinkin jos näistä väärinkäytöksistä kerrotaan mediassa. Tämän seurauksena tehdas joutuu usein karsimaan toimintojaan tai lopettamaan pahimmassa tapauksessa toimintansa kokonaan, jolloin työntekijät menettävät työpaikkansa. Työntekijöille voi tapahtuneesta jäädä sellainen kuva, että työolojen kehittäminen aiheuttaa työttömyyttä ja sitä kautta uhkaa heidän elinolojaan, jolloin omien oikeuksien puolustaminen on jatkossa hyvin epätodennäköistä.

Puhtaat vaatteet -kampanja odottaa yhtiöiltä, että ne tekevät alihankkijoiden tehtaiden kanssa yhteisen kehityssuunnitelman ongelmien poistamiseksi. Yhtiöiden tulisi tehdä alihankkijoidensa kanssa pitkäkestoisia tilaussopimuksia ja siten antaa alihankkijalle aikaa muuttaa toimintatapojaan. Työntekijöiden lisäksi yhtiöiden tulisi ottaa kansalliset ja kansainväliset organisaatiot mukaan aktiiviksi osapuoliksi tähän kehitysprosessiin.
 

Mikä on eettinen ohjeisto ja mitä se pitää sisällään?

Clean Clothes -kampanjan ja järjestöjen kampanjoinnin ansiosta monet yritykset ovat sisällyttäneet eettisen ohjeiston omiin ohjelmiinsa. Yritysten eettiset ohjeistot vaihtelevat paitsi sisällöiltään myös sitoutumisasteiltaan. CCC on kehittänyt eettisen malliohjeiston, joka pitää sisällään kansainvälisen työjärjestön ILOn työelämän perussopimukset. Näihin kuuluvat oikeus järjestäytyä ja neuvotella työehtosopimuksista, saada elämiseen riittävää palkkaa, turvalliset työolot, ylärajat työaikoihin sekä syrjinnän, pakkotyön ja lapsityövoiman käytön kielto. Eettiset ohjeistot eivät saa jäädä vain sanoiksi paperilla, vaan CCC vaatii yrityksiä valvomaan niiden toteutusta ja toimivuutta koko alihankintaketjussa.