Suomalaisilla kenkäyrityksillä vielä tehtävää ihmisoikeuksien kunnioittamisessa

22.6.2016


Uuden selvityksen mukaan suomalaiset ja eurooppalaiset kenkäyritykset eivät tee tarpeeksi kunnioittaakseen ihmisoikeuksia tuotantoketjuissaan. Suurin osa yrityksistä ei varmista elämiseen riittäviä palkkoja tai raaka-aineiden tuotannon vastuullisuutta tuotantoketjuissaan. Selvityksen on tehnyt Change your shoes -hanke ja Eettisen kaupan puolesta ry.

Vastuullisia kenkiä? Ihmisoikeudet suomalaisten ja eurooppalaisten jalkineyritysten tuotantoketjuissa -selvityksessä arvioitiin yritysten toimia ihmisoikeusloukkausten riskien vähentämiseksi. Suomalaisista yrityksistä mukana ovat Kesko, Reima, S-ryhmä ja Sievi. Eurooppalaisista yrityksistä mukana ovat muun muassa ECCO, Clarks, Adidas ja El Naturalista. Selvitys perustuu yritysten omiin vastauksiin. Kaikki neljä tutkittua suomalaisyritystä vastasivat kyselyyn, eurooppalaisista yrityksistä vain noin puolet.

Selvityksen mukaan suomalaisyrityksistä parhaiten ihmisoikeusvastuutaan toteuttaa Sievi ja toiseksi parhaiten Kesko. Eurooppalaisista brändeistä parhaiten pärjäsivät Adidas, Euro Sko ja El Naturalista. Huonoiten vastuutaan toteuttavat luksusmerkki Prada ja Gabor.

”Kotimaiset yritykset olivat yhtä lukuunottamatta kansainvälistä keskitasoa. Ainoastaan Suomessa valmistava Sievi sai paremman arvosanan”, kertoo selvityksen kirjoittaja Outi Moilala.

Selvityksessä tuli ilmi, että kaikki yritykset tekevät työtä ihmisoikeuksien eteen, mutta ihmisoikeuksien varmistamiseksi tarvitaan lisää tekoja ja yhteistyötä eri toimijoiden, kuten ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja yritysten kesken.

Suomessa ostetaan vuosittain noin 18 miljoonaa paria kenkiä, joista suurin osa tulee ns. riskimaista, kuten Kiinasta ja Intiasta. Globaalissa kenkä- ja nahkatuotannossa ihmisoikeusloukkaukset erityisesti riskimaissa ovat arkipäivää: nahkatuotannossa käytettävä kromi voi olla hengenvaarallista työntekijöille, Intiassa kotiompelijat saavat alle 10 senttiä parista ja Kiinassa järjestäytyneitä työntekijöitä uhataan ja pidätetään. Lisäksi Itä-Euroopassa palkat voivat olla suhteellisesti jopa huonompia kuin Aasiassa.

Yritykset eivät uskottavalla tavalla varmista elämiseen riittävien palkkojen maksua tuotantoketjuissaan, etenkään riskimaissa tuotettaessa. Yritysten tulisi julkisesti sitoutua elämiseen riittävään palkkaan ja toimia läpinäkyvästi tämän saavuttamiseksi tuotantoketjussa.

”On huolestuttavaa, että yritykset eivät valvo raaka-aineiden tuotantoa itse lähes ollenkaan. Ainoastaan Sievi valvoo suoraan nahan tuotantoa”, sanoo Anna Härri Eettisen kaupan puolesta ry:stä.

”Vapaasti ammattiliittoon järjestäytyneet työntekijät olisivat omien työolojensa parhaita valvojia. Kaikki yritykset voisivat edistää järjestäytymisoikeutta aktiivisemmin ottamalla ammattiliitot paremmin mukaan vastuutyöhönsä”, lisää Moilala.

Ihmisoikeuksien toteutumisen osalta suomalaisyritykset vetoavat Sieviä lukuunottamatta vastuullisuusjärjestelmä BSCI:hin (Business Social Compliance Initiative).

”Yritysten keskinäinen järjestelmä BSCI ei kuitenkaan automaattisesti takaa kaikkia ihmisoikeuksia, kuten parkitsimojen kunnollisia työoloja tai riittävää palkkaa”, sanoo Anna Härri.

”On myös selvää, että yritysten vapaaehtoiset toimenpiteet eivät ole riittäviä varmistamaan ihmisoikeuksien toteutumista tuotantoketjuissa. Tarvitaankin lainsäädäntöä, joka velvoittaisi yritykset kunnioittamaan ihmisoikeuksia missä päin maailmaa ne tuottavatkin”, sanoo Härri.

Selvitys kokonaisuudessaan on ladattavissa täällä.

Lisätietoja:

Anna Härri, Eettisen kaupan puolesta ry, 044 595 0094, anna.harri (at) eetti.fi